Tervetuloa Koripalloperinnekeskukseen!

Koripalloperinnekeskus tallentaa valtakunnallista koripalloperinnettä, niin esineistöä kuin henkistäkin perinnettä ja arkistomateriaalia, tuleville sukupolville. Perinnekeskukseen kuuluu:
- Koripallomuseo (museaalinen keskus ja toiminta, sekä päänäyttely)
- Arkisto ja kirjasto
- Valtakunnallinen perinnekeruu
- Valtakunnallinen näyttelytoiminta

 
Onnea mestaruudesta Loimaa!

Miesten SM-sarjan (nyk. Korisliiga) kiertopalkinto on ns. Pantteri-patsas. Sen hankki Kreikasta Helsingin Pantterien puheenjohtaja Lasse Merikukka ja lahjoitti veistoksen miesten SM-sarjan kiertopalkinnoksi. Joidenkin tietojen mukaan ensimmäisen kerran Pantteri-patsas jaettiin 1962, jolloin Helsingin Kisa-Toverit voitti mestaruuden.

Räätälinäkin kunnostautunut Kotkan Reippaan kasvatti, Erkki Ruotsalainen, toimi HKT:n kapteenina vuonna 1962 ja on tiettävästi ensimmäinen mestaruuden kunniaksi Pantteri-patsaan ilmaan nostanut henkilö. Pentti Salmi oli HKT:n mestaruusvuosien 1961-1965 joukkueen päävalmentajana ja hän muistelee itsekin säilyttäneensä patsasta jonkin kauden aikana kotonaan. Kiertopalkinnon symbolisen arvostuksen muuttumisesta Salmi ja joukkueessa mestaruuksia voittanut maajoukkuepelaaja Teijo Finneman toteavat kuin yhdestä suusta:"Siihen aikaan palkintopystien arvostus oli erilaista. Ei me ainakaan sitä saunaan viety". Palkintoa ei kuitenkaan näy Finnemanin leikekirjojen mestaruusjoukkueen kuvissa ennen vuotta 1965, johon asti myös Kaleva-maljaa jaettiin palkinnoksi (1961-1965).

Toivotaan, että nykypelaajatkin arvostavat tätä oman työnsä arvon symbolia asiaankuuluvalla tavalla ja Pantteri-patsas on tulevinakin vuosina ehjä sitä jaettaessa mestaruusjoukkueille. Viime vuosinahan on ollut lievästi kyseenalaista patsaan kohtelua voitonjuhlissa...

Jos tiedät jotain lisää Pantteri-patsaan taustaan liittyen, tai tiedät jonkun joka tietää, ole ystävällisesti yhteydessä Koripallomuseoon (kts. yhteystiedot).

Suomen Koripallomuseon toiminta keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi

”Tarvitaanko Suomessa todellakin kahta koripallomuseota?, kysyi Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen laajemminkin museotoimintojen keskittämiseen liittyvässä lehtijutussa (HS 10.1.2011). Kahdella museolla Honkanen tarkoitti Vantaan ja Kotkan samoihin aikoihin alkaneita hankkeita. Molemmat tahot käynnistivät alkujaan toisistaan tietämättöminä tärkeän lajiperinteen keräämisen ja esittelyn, mutta kun tietoisuus kahdesta samaa intressiä sisältävästä toimijasta lisääntyi alkoi myös samalla lisääntyä toive toimintojen yhdistämisestä yhteen kokonaisuuteen. Tähän onkin nyt tultu. Lue yhdistymisestä tästä...

Lea Hakala - kansainvälinen tähti

Lea Hakalan upeasta urasta kertova näyttely on avattu Koripallomuseoon. Koripallo alkoi Lahden Sammossa ja jatkui USA:ssa, Italiassa, Espanjassa ja Suomessakin, jossa Hakalalla on mm. 16 Suomen mestaruutta! Italiassa vuonna 1981 pelatuissa EM-kisoissa Lea Hakala valittiin Euroopan joukkueeseen, keskiarvolla 18,7/peli. Näyttelyssä on esillä menestysmitalit ja esineistöä uran varrelta. Mittavaa uraa esitellään myös valokuvin sekä lehtileikkein, jotka syventävät näkemystä suomalaislegendan elämän vaiheista. 

Erikoisesine esittelyssä: Miten 'liikennevalot' liittyvät koripalloon?

Tässä osiossa aletaan esitellä koripalloiluun liittyviä erilaisia esineitä. Museotoiminnan keskeisin tehtävä on tallentaa ja säilyttää esineistö tulevlle sukupolville kertomaan ajastamme. Tästä lähtökohdasta kaikkien esineiden ei ole tarkoituksenmukaista olla esillä näyttelyissä vaan tallennettuina esinekokoelmaan (suojaan valolta, ilman epäpuhtauksilta ja lämpötilan vaihteluilta). Lue valoista lisää...

 





Olet nyt uusituilla sivuilla, joita kehitetään pikkuhiljaa paremmiksi ja informatiivisemmiksi.
Palautetta ja parannusehdotuksia voi laittaa:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen