27.8.2018 11:02 Latvia seurasi vuosien ajan eteläisen isoveljensä Liettuan menestystä kansainvälisillä koripalloparketeilla vierestä altavastaajan asemassa. 2010-luvun aikana Latvian tekemät satsaukset maajoukkueohjelmaansa ovat kuitenkin kantaneet hedelmää ja viime syksyn EM-kisojen viidennen sijan myötä Latviassa eletään todellista koripallobuumia.
Rolands Smits kuuluu Latvia-koripallon nuoreen avainmiehistöön. Kuva: FIBA Europe.
Syksyn 2017 EM-kisoissa Latvia kaatui avausottelussaan Serbialle, mutta tyylitteli sen jälkeen neljä perättäistä voittoa alkulohkossaan ja murskasi neljännesvälierässä Montenegron lukemin 100-68.
Puolivälierissä Latvia sai vastaansa sittemmin Euroopan mestariksi kruunatun Slovenian ja kaatui jännittävien vaiheiden jälkeen vain kuuden pisteen erolla. EM-kisojen viides sija oli Latvialle paras sijoitus Euroopan korkeimmalla koripallonäyttämöllä sitten vuoden 1939 EM-hopean.
Suurin yksittäinen tekijä Latvia-koripallon renessanssissa on 221-senttinen, 23-vuotias Kristaps Porzingis. Monipuolinen ja näyttävä jätti rynnisti viime NBA-kaudella New York Knicksille 22,7 pistettä, 6,6 levypalloa, 2,4 blokkia ja 1,2 syöttöä ottelua kohden ja oli johdattamassa Knicksiä pudotuspeleihin ennen kauden katkaissutta loukkaantumistaan helmikuussa.
Porzingisin lisäksi Latvia-koripallon kehitys on näkynyt Davis Bertansin (San Antonio Spurs) ja Rodions Kurucsin (Brooklyn Nets) suuntaamisena Euroopan kentiltä NBA:han. Porzingisissa, Bertansissa ja Kurucsissa Latvialla on 1990-luvulla syntynyt tähtikolmikko, jonka parhaat päivät ovat vasta edessä. Valoisaa tulevaisuutta Latvia-koripallolle viitoittaa myös päättyneen kesän 18-vuotiaiden poikien EM-hopea.
Syksyn MM-jatkokarsintaikkunaan Latvia lähtee ilman NBA-kolmikkoaan ja teini-ikäisiä tulevaisuuden toivojaan, mutta päävalmentaja Arnis Vecvagars on nimennyt karsintaryhmäänsä suurimman osan viime vuosien runkopelaajistaan aina Olympiakos-kaksikko Janis Strelnieks-Janis Timmasta Olimpia Milanon Dairis Bertansiin ja 160 maaottelun ja 1176 maaottelupisteen sotaratsuun Janis Blumsiin.
Nuoruutta elo-syyskuun miehistössä edustavat Fuenlabradasta FC Barcelonaan siirtynyt 1995 syntynyt laituri Rolands Smits sekä jo neljä kautta Italiassa pelannut, 1998 syntynyt heittävä takamies Arturs Strautins.
Susijengi ja Latvia kohtaavat Espoo Metro Areenalla perjantaina 31.8. klo 19:00 alkaen. Otteluliput ostettavissa täällä.
|
Nimi |
Pituus |
Syntynyt |
Seura |
|
Artis ATE |
192 |
1989 |
VEF Riga (LAT) |
|
Arturs AUSEJS |
192 |
1990 |
VEF Riga (LAT) |
|
Dairis BERTANS |
193 |
1989 |
Olimpia Milano (ITA) |
|
Janis BLUMS |
190 |
1982 |
free agent |
|
Artjoms BUTJANKOVS |
202 |
1990 |
VEF Riga (LAT) |
|
Andrejs GRAZULIS |
202 |
1993 |
VEF Riga (LAT) |
|
Ingus JAKOVICS |
188 |
1993 |
BK Ventspils (LAT) |
|
Rihards LOMAZS |
190 |
1996 |
BK Ventspils (LAT) |
|
Martins MEIERS |
208 |
1991 |
Jenisei (RUS) |
|
Ojars SILINS |
204 |
1993 |
free agent |
|
Aigars SKELE |
192 |
1992 |
Antibes (FRA) |
|
Rolands SMITS |
207 |
1995 |
FC Barcelona (ESP) |
|
Arturs STRAUTINS |
198 |
1998 |
Trieste (ITA) |
|
Janis STRELNIEKS |
191 |
1989 |
Olympiakos (GRE) |
|
Janis TIMMA |
202 |
1992 |
Olympiakos (GRE) |
|
Kaspars VECVAGARS |
190 |
1993 |
SZA Szcecin (POL) |
Päävalmentaja Arnis Vecvagars
Susijengin kapteeninviittaa pian jo viidennelle vuodelleen kantava MaSu-Basketin kasvatti ja Suomi-koriksen legenda Sasu Salin, 35, kohosi talven MM-karsintaikkunassa pelaamansa kahden maaottelun myötä pelattujen miesten maaotteluiden listan viidenneksi ohi Hanno Möttölän.
Ärhäkkä Belgia ei suostunut täpötäydessä Espoo Metro Areenassa tiskirätin rooliin, vaan kärkkyi vielä viimeisessä hyökkäyksessään mahdollisuutta tasoittaa peli. Toisen puoliajan alussa otteen pelitapahtumista ottanut Susijengi haki kuitenkin 6822 katsojan edessä 78–75 (34–37) -kotivoiton ja varmisti paikkansa MM-jatkokarsinnoissa.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Susijengi ja Belgia ovat nimenneet kahdentoista miehen ryhmityksensä sunnuntai-iltana loppuunmyydyssä Espoo Metro Areenassa pelattavaan MM-karsintaotteluun. Ottelu alkaa klo 18.30 ja esitetään suorana YLE TV2:lla, YLE Areenassa ja Ruutu+ -palvelussa.
Jo Susijengin ensimmäinen sukupolvi keräsi mainetta joukkueena, joka ei suostu koskaan luovuttamaan. 2020-luvulla pelatuissa arvokisakarsintaotteluissa Susijengin maine vaikean takamatkan taltuttajana on kertynyt entisestään – viimeisimpänä esimerkkinä perjantai-illan vierasvoitto Belgiassa.
Susijengin kirivoittoklassikoiden sarjaan merkittiin perjantaina voitto lisää, kun uomiinsa loksahtanut palloskriinipuolustus avasi tien 61–51-tappioasemasta 66–71 (37–32) -voittoon Belgiaa vastaan. Susijengin MM-karsintavoiton kuningas oli 23 pistettä ja 12 levypalloa rouhinut ja viime hetken ratkaisukorit nautiskellut Olli Nkamhoua.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi ja Belgia ovat vahvistaneet kokoonpanonsa perjantai-illalla Charleroissa pelattavaan MM-karsintaotteluun. Klo 21.30 Suomen aikaa alkava ottelu esitetään suorana YLE TV2:lla ja Ruutu+ -palvelussa.
Belgian matka kohti Qatarin MM-kenttiä sai vaikeimman mahdollisen alun, kun joukkue taipui loppusyksyn molemmissa MM-karsintaotteluissaan. Talven ratkaisevaan karsintaikkunaan päävalmentaja Julien Mahé juoksuttaa voimakkaasti uudistuneen ryhmän, jonka Susijengin Joonas Iisalo uskoo toteuttavan pelisuunnitelmaa selkeästi ja kurinalaisesti.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.