4.5.2010 Suomen Koripalloliitto on langettanut Lappeenrannan NMKY:n entiselle amerikkalaispelaajalle Matthew Gibsonille kahden vuoden toimintakiellon. Gibson antoi positiivisen, nandrolonin aineenvaihduntatuotetta sisältäneen, dopingnäytteen 13. tammikuuta pelatussa Korisliigan ottelussa Kauhajoen Karhu – Lappeenrannan NMKY.
Matthew Gibsonin kausi päättyi loukkaantumiseen jo tammikuussa. Sitä ennen hän antoi kiellettyjä aineita sisältäneen dopingnäytteen. Kuva: Kimmo Metsälä.
Nandroloni luokitellaan anabolisiin steroideihin.
Gibson luopui Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n käsittelyn yhteydessä oikeudestaan B-näytteen analysointiin. Antidopingtoimikunnan valvontalautakunta totesi Gibsonin tapauksen dopingrikkeeksi 6.4.2010, jonka jälkeen tapaus siirtyi Koripalloliiton käsittelyyn.
Koripalloliiton päätöksen teki sääntö- ja kurinpitoyksikkö, jonka toimivallan puitteissa Gibsonille määrätty kahden vuoden toimintakielto on kovin mahdollinen rangaistus. Kahden vuoden toimintakielto oli myös ADT:n suositusrangaistus, kun kyseessä oli urheilijan ensimmäinen dopingrike. ADT asetti Gibsonin väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 4.3.2010. Näin ollen Koripalloliiton langettama toimintakielto päättyy 3.3.2012.
Toimintakiellossa oleva henkilö ei saa osallistua liiton, alueen tai seuran toimintaan. Toimintakielto sisältää aina myös kilpailukiellon.
Kauhajoen Karhu voitti 13. tammikuuta pelatun ottelun Lappeenrantaa vastaan tuloksella 87-81. Koska LrNMKY hävisi ottelun, jää lopputulos Koripalloliiton sääntöjen mukaan voimaan. Koripalloliiton kilpailusääntöjen mukaan dopingrikkeeseen syyllistynyttä ja siten edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi ottelu tuloksella 0-40 vain, mikäli joukkue voittaa kyseisen ottelun.
Matthew Gibson loukkaantui liigaottelussa 22.1., kun hänen kyynärluunsa ja ranteensa murtuivat. Gibsonin kausi päättyi kyseisiin vammoihin.
- Gibsonin tapaus on vakava ja valitettava, mutta toisaalta olemme tyytyväisiä dopingtestauksen tehokkuuteen. Urheilija on aina viime kädessä itse vastuussa elimistöönsä joutuvista aineista ja vääriä aineita käyttävien pitääkin jäädä kiinni, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Kenneth Lindholm.
Dopingrikkeet ovat koripallossa erittäin harvinaisia. Edellisen kymmenen vuoden aikana, vuosina 2000-09, koripalloilijoihin kohdistettiin Suomessa kaikkiaan 703 dopingtestiä. Positiivisia tapauksia kirjattiin kolme, joissa kaikissa oli kyse yhdysvaltalaispelaajien antamista dopingnäytteistä, jotka sisälsivät kannabiksen aineenvaihduntatuotteita. Vuoden 2009 lajikohtaisessa testaustilastossa koripallo oli sijalla kahdeksan suoritettujen dopingtestien määrässä.
- Tämä tuorein tapaus vain alleviivaa sitä, että Koripalloliiton viime vuosina suorittamat toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, jatkaa Lindholm viitaten ”Heads Up!” –koulutusohjelmaan.
Koripalloliitto on syksystä 2008 lähtien järjestänyt ulkomaalaispelaajille kohdistettua ”Heads Up!” -koulutusohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on toisaalta perehdyttää ulkomaalaispelaajat etukäteen Suomessa odotettavissa oleviin, heille uusiin asioihin ja toisaalta informoida heitä dopingvalvonnasta ja dopingtestien suoritustavasta.
Tilaisuuksissa on ensimmäisen osion pitänyt jo pitkään Suomessa asunut ja sekä pelaajana että valmentajana toiminut Bernard Harris (Get In the Game ry). Jälkimmäisen osion on käyttänyt ADT omaan tietoiskuunsa.
Koripalloliitto järjesti sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 neljä Heads Up! –koulutusta. Jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti Koripalloliitto järjestää tilaisuuksia tulevalla pelikaudella 2010-11 kaikkiaan 12. Osallistujajoukkoa laajennetaan siten, että koulutuksiin osallistuvat kaikkien Korisliigan joukkueiden kaikki pelaajat, valmentajat ja myös seurajohto. Asiasisältöä laajennetaan käsittelemään aikaisempien aiheiden lisäksi myös muun muassa verotus- ja vakuutusasioita sekä ulkomaalaisten työlupia koskevaa neuvontaa.
Viime vuosina mm. kaksi Slovakian mestaruutta voittanut ja Saksan Bundesliigaa pelannut Aatu Kivimäki, 186 cm ja 29 vuotta, palaa Suomeen ja Korisliigaan. Susijengin vahvuuteen kuuluva karkkilalaislähtöinen Kivimäki on solminut kolmivuotisen sopimuksen Korisliigan kestomenestyjä Karhu Basketin kanssa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjalisenssit pelikaudelle 2026–2027. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä. Keski-Suomi palaa liigakartalle, kun Kipinä Basket nähdään Korisliigassa tulevalla kaudella. Kaikkiaan koriksen pääsarjoissa nähdään tulevalla kaudella ennätykselliset 65 joukkuetta.
Tuore Suomen mestari Salon Vilpas on kiinnittänyt viime vuosina sarjan ehdottomiin kärkipelaajiin kuuluneen Mikael Aallon 1+1-mallisella sopimuksella.
Samu Adler pelasi alkukauden kuntoutumisestaan huolimatta loistavan loppukauden, voitti mestaruuden ja valittiin sekä finaalien parhaaksi pelaajaksi että Vuoden pelaajaksi. Syksyllä hän aloittaa NCAA-pelit Butlerin yliopistossa.
Helsinki Seagulls on tehnyt kolmen vuoden mittaisen pelaajasopimuksen joukkuetta menestyksekkäästi kausina 2021-25 edustaneen Lassi Nikkarisen kanssa. 29-vuotias pelintekijä valittiin Seagullsin mestaruuteen päättyneellä kaudella Korisliigan vuoden pelaajaksi ja vuoden puolustuspelaajaksi 2024-25.
Koriskauden 2025–26 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Salon Vilppaan Samu Adler ja Tampereen Pyrinnön Annika Aarrejoki.
Samu Adler säväytti kentällä huikein tilastoin, kun Salon Vilpas kaatoi Kataja Basketin kevään 2026 Korisliiga-finaalien seitsemännessä ottelussa.
Kataja Basket otti välttämättömän voiton kotikentällään ja tasoitti finaalit 3–3:een.
Salon Vilpas on noussut miesten Korisliiga-finaaleissa 0–2-tappioasemasta 3–2-johtoon.
Salon Vilpas otti vierasvoiton ja tasoitti finaalit Kataja Basketia vastaan. Seuraavat ottelut torstaina 14. toukokuuta Salossa ja lauantaina 16. toukokuuta jälleen Joensuussa.